NEUVONANTAJA.fi

Pyöräilijöiden asemaa liikenteessä on parannettava määrätietoisesti ja rohkeasti. Liian pitkään on katsottu sivusta, kun tämä tärkeä tienkäyttäjäryhmä on jätetty ilman niitä samoja huolenpidon ja sääntelyn muotoja, jotka muille liikkujille jo kuuluvat.

Jos todella haluamme ottaa pyöräilijät vakavasti, emme voi enää jatkaa puolivillaisella linjalla. Pyöräilyä ei pidä nähdä vapaamuotoisena harrasteluna, vaan täysivaltaisena liikennemuotona, jota on ohjattava yhtä täsmällisesti kuin autoiluakin.

Ensinnäkin pyöräilijöille on asetettava selkeä 10 kilometrin tuntinopeusrajoitus etenkin taajamissa ja vilkkailla väylillä. On kohtuutonta, että jalankulkijat, vanhukset ja lapsiperheet joutuvat arvailemaan, millä vauhdilla pyöräilijä seuraavaksi viilettää ohi.

Pelkkä nopeusrajoitus ei kuitenkaan riitä. Pyöräteille tarvitaan hidastekuoppia tai muita tehokkaita rakenteellisia ratkaisuja, jotta vauhdit pysyvät varmasti kurissa. On erikoista, että hidasteita pidetään autoilijoiden luonnollisena etuoikeutena, mutta pyöräliikenteessä niistä vaietaan, vaikka tarve on ilmeinen.

Lisäksi pyöräteille on saatava kameravalvontaa nopeuksien tarkkailemiseen. Jos nopeusrajoituksia säädetään, niitä myös täytyy valvoa. Muuten koko järjestelmä jää pelkäksi toiveajatteluksi. Teknologia on jo olemassa, joten kyse on enää tahdosta.

Turvallisuutta lisäisi olennaisesti myös polkupyörien vuotuinen katsastus. On hämmästyttävää, että liikenteessä saa tällä hetkellä liikkua pyörillä, joiden jarrujen, valojen, renkaiden tai rungon kunnosta ei ole minkäänlaista varmuutta. Yhteiskunnan tulisi voida edellyttää, että liikenteessä käytettävä kalusto on tarkastettu ja hyväksytty.

Samalla olisi aika rauhoittaa keskusta polkupyöräliikenteeltä. Jos ydinkeskustassa todella halutaan panostaa viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja sujuvaan jalankulkuun, pyöräily tulisi siellä yksinkertaisesti kieltää. Keskusta kuuluu ihmisille, ei vauhdilla pujotteleville pyöräilijöille, joiden liikkumista on käytännössä mahdoton ennakoida.

Myös pysäköinnin osalta pyöräilyä on kohdeltava nykyistä vastuullisemmin. Polkupyöriin tulisi ottaa käyttöön parkkikiekot, jotta pysäköintiaikaa voidaan säädellä yhdenmukaisesti. Lisäksi pyöräpysäköinnin pitäisi olla maksullista, koska maksuttomuus houkuttelee pitkiin säilytysaikoihin ja epäsiistiin katukuvaan. Ei ole mitään syytä, miksi juuri pyöräilijöiden tulisi saada käyttää yhteistä tilaa ilman velvollisuuksia.

Tämän lisäksi tarvitaan polkupyörien pysäköinnin valvontaa. Liian usein pyöriä jätetään huolettomasti kulkuväylille, rakennusten seinustoille, telineiden ulkopuolelle ja paikkoihin, joissa ne haittaavat muuta liikkumista. Säännöt ilman valvontaa eivät ole sääntöjä, vaan korkeintaan kohteliaita ehdotuksia.

Jos pyöräilijät todella halutaan ottaa huomioon liikenteessä, heille on annettava sama kunnia kuin autoilijoille. Rajoituksia, valvontaa, maksuja, tarkastuksia ja kieltoja. Vasta silloin voimme rehellisesti sanoa kohtelevamme kaikkia tienkäyttäjiä tasapuolisesti.